Mie en oo mikään kodinhengetär enkä pullantuoksuinen äiti. Ois kauheen kiva olla. Välillä aattelen, että nyt pinnistän kun on koti siisti ja oon jaksanu vääntää jopa jonkuu pannukakun. Parin päivän päästä herään todellisuuteen. Keittiön pöydälle tarvittas raivaustraktori, likapyykkivuoren valloitusta en ees uskalla yrittää. Taas samassa pisteessä. Turha yrittää olla jotain mitä ei ole. Ooha mie ruoan joka päivä pöytään hoitanu ja pidän huolen, että kulkeevat puhtaissa vaatteissa.

Toki ohan meil lauantaisin siivouspäivä. Eli tänään. Tääkään ei oon niin justiisa. Kuha pahimmat roippeet saadaan raivattua. Tänään yritetään vähä parempaa jälkeä, ois tulossa yövieras saksasta. Miun serkku ilmotti yhtäkkisyllättäen tarvitsevansa yöpaikan. Meillehän toki mahtuu, pienen raivauksen jälkeen.  =)

Kaikista parasta on, että hää ei puhu suomea. On aika mielenkiintosta puhua vierasta kieltä, kun ei taho täl hetkel suomikaan taipua. Ja ei toi miun enkku oo koskaan muutenkaan naurattanu. Nooh, ei sekään oo niin justiinsa. Pääasia että saadaan kommunikoitua. Ja ihan mukava nähdä häntä. =)

Halti on kehittyny taas asteen verran. Nyt ovat jo keskenään Teddyn kanssa pihalla. Halti osaa hienosti pyytää sisään. Pieni raapasu oveen ja pikku haukku. Ja kas ovi aukeaa. Vieläku oppis pyytämään ulos. On hää oppinu istumaankin käskystä. Täl hetkel opetetaan antamaan tassua. Ja tietysti sisäsiisteyttä.

No mut nyt mie oon lusmuillu siivouksesta taas hetken, paree palata hommiin.