Ai että saatiin eilen taas makeat naurut miun sanahirviöistä. Ja on naurettu viel tänäänkin. Lauloin pojalle illalla unilauluna Leikkisät koiranpennut. Vahingossa lauloin että: nuuhkimme liimaa kuonoillamme, siinä on meidän työmme. Tää on varmaan yks mikä jää elämään meidän perheessä. Ja tästä lähtien Kärkkäisen tavaratalo on meillä Kärppäinen. Viikonloppuna kävästiin.

Saa tuo mieheinkin vähän aivojumppaa, kun yrittää miettiä mitä sanaa välillä tarkoitan. Mitä väsyneempi olen, sen sekasemmin on sanat. Yleensä on aika hyvin arvattavissa mitä tarkoitan, en kotona ja kavereitten kanssa edes korjaa puhevirheitä. Joskus on sit haasteellisempaa. Kuten äsken kysyin mieheltä, että kuka tulee tekemään meille repatsin? Siinä tovin pähkäiltyään keksi kuitee, että terassiahan mie tarkotin. Oon monta vuotta toivonut terassia etupihalle, ja nyt näyttäis siltä, että se vihdoin toteutuu. Ihanaa!

Oon käynyt tänään keskimmäisen oppimissuunnitelman päivityspalaverissa. Ja kohta lähettävä viemään nuorimmainen hammaslääkäriin. Huomenna Teddy eläinlääkäriin ja keskiviikkona äitini synttärit. Että sanahirviöitä tulee tällekin viikolle ihan riittävästi. =)

Mukavaa viikkoa itse kullekin! =)