Ai hyvänen aika miten sitä ihminen sekoaa, kun marketissa on tarjouspäivät. Minäkin. Ainakin karkkitarjouksista. Miun ostoslistassa luki kyllä vahingossa, että itsareita. Oon kyllä eilisestä asti yrittäny syödä itteeni hengiltä. Aatelkaa karkit oli siis monta euroa halvempia, kuin yleensä. Sillon ei ajatella, silloin toimitaan. Se on hyödynnettävä koko tarjous, 2kg/perhe, ja sehän myö otetaan. Ja koko eilisillan on porukka mättänyt karkkeja kuvut turpeessa. Ja vielä tänäänkin (syötii myö ruokaakin). Vähempihän ei ois varmaankaan riittäny, eikä siitä mitään hyötyäkään ollu. Röyh. Voi elämä.

Vauvaperheissä haisee maidolle ja vauvan tuoksu on muutenkin ihana. Koiranpentuperheessä haisee kusi ja paska. Mitä sitä hienostelemaankaan. Joo, Halti ei edelleenkään ole oppinu siistiksi. Koipea se osaa kyllä nostaa, niinku isotkin koirat. Äsken se nosti koipea seinälle. Senkun lorina kävi. Mutta emme menetä toivoa vielä, pikkunenhan se on. Ja miun muru. =)

Tänään on satanu koko päivän. Vettä, räntää ja nyt lunta. Isäntä oli aamulla laskenu koirat pihalle. Mie sain hetken päästä ihanan herätyksen, Halti pomppas märkänä (miehethän ei osaa käyttää pyyhettä) suoraan sänkyyn ja into piukeena nuoli miut läpikotasin. Ihhanaa! En mie osant sille vihanenkaa olla. Enkä miehelle.