Voi ketunp**se! Kirjotin pitkän stoorin ja onnistuin hävittämään sen. Murrrr! No otetaan uusiks, ehkä vähän lyhennettynä.

Neljä viikkoa työkokeilua takana. Väsyttää, mutta olen pystynyt kuitenkin käymään töissä. Tämä nykyinen työ on kevyempää, kuin edellisen työkokeilun työ. Eli siis vähemmän aivoja kuormittavaa. On ollut hyvä saada kokeilla erilaisia töitä, nyt tiedän paremmin mihin pystyn. Pitäisi työkkäriin varata aika, haluan jutella vielä ammattilaisen kanssa työhön paluusta. Lääkärin kanssa päätettiin hakea miulle osatyökyvyttömyyseläkettä, eli tekisin tulevaisuudessa neljän tunnin työpäiviä. Nyt peukkuja pystyyn, että saisin miulle sopivaa työtä! Ja että kela hyväksyy hakemuksen.Työkokeilu jatkuu vielä tämän kuun loppuun.

Vapaa-ajalla käydään ystäväni kanssa edelleen salilla. Jos en väärin muista, ni toukokuussa taidettiin aloittaa. Ja käydään vieläkin pari kolme kertaa viikossa. Lisäksi lenkkeillään, yhdessä ja erikseen. Yksin ei tulisi salille lähdettyä, se myö ollaan huomattu molemmat. Ja ystävän kanssa on mukavempaakin. Tulee samalla jaettua ilot ja surut. Terapiaa.

Puntariin en ole uskaltanut mennä moneen viikkoon. En tunne, että painoa olisi hirveästi pudonnut. Ennemminkin voisin puhua kiinteytymisestä. Sen kuulemma huomaa muutkin. Jos vaan pystyisin olemaan ilman herkkuja, olisin varmaan laihtunutkin enemmän. Mutta lauantai, karkkipäivä, itsekurin menetyspäivä. Siihen kaatuu viimeistään kaik. Kun yksi patukka ei vaan riitä..... ;)

Mukavaa viikonloppua to all! =)

T. Suklaaholisti