Hopsista, sitä hypättiin jo elokuun puolelle. Kohta alkaa koulut (luojan kiitos), pienimmäisen eskari ja miulla työkokeilu. Menipäs kesä äkkiä. Isäntä piti pari viikkoa lomaa ja käytiin matkailuautolla reissun päällä. Ei kuiteenkaan koko kahta viikkoa. Hulluksihan siinä tulisi. Kerran oltiin puoltoista viikkoa ja melkeen meni lusikat jakoon.

Haltilla oli varmaan kaikkein jännittävimmät oltavat. Ekaa kertaa reissun päällä ja inhoaa muutenkin autossa oloa. Kyllähän siinä muutama jännitystilanne olikin päällä. Ekassa yöpymispaikassa poika oli käyttämässä Haltia kävelyllä, kun Haltin kaulapannasta katkesi se metalliosa, mihin kiinnitetään hihna. Olin jo varma, että se siitä koirasta. Vieras paikka, pieni jännitys päällä ei varmaan kuule eikä näe mitään. Onneksi isäntä oli kauempana taluttelemassa Teddyä ja Halti pysähtyi heidän viereen. Kiinni! Toisena päivänä käytettiin koiria pissillä, ennenkuin alettiin etsiä meille ruokapaikkaa. Halti meni syvään ojaan ja alkoi pyristellä päätään. Ja hupsista vaan, mulla oli kädessä hihna sekä panta. Koira vaelsi siellä ojassa syvässä heinikossa eikä ollut tietääkseenkään minusta. Ei kun perään. Ojassa oli niin risukkoista ja heinäistä, ettei kumpikaan meistä edennyt kovinkaan nopeasti. Tavoitin Haltin kun se lähti nousemaan ojasta ylöspäin. Otin pikakonttauksen ja tarrasin sen persukseen kiinni. Siitä kaupungista ostettiin Haltille uusi panta. Ja nyt pysyy!

Eräällä leirintäalueella lapset olivat leikkipaikassa leikkimässä ja isäntä meni siihen lähistölle kahville. Itse jäin siivoilemaan (yllätys yllätys, lomallakin äidin tehtävä) autoa. Hetken päästä alkoi kuulua lapsen kovaa parkumista. Kuuntelin hetken ja luulin ensin, ettei ole meidän. Parkuna kuitenkin läheni ja tunnistin myös mieheni äänen. Kaivoin sitten valmiiksi ensiapulaukun. Sieltä tuli koko konkkaronkka pienimmäinen suu veressä. Keinulauta oli tullut alaleukaan ja kaik etuhampaatkin olivat saanet osumaa. Onneksi maitohampaita vielä. Eihä siinä, käytiin paikallisessa hammaslääkäripäivystyksessä. Muusiruoalla meni loppumatka. Onneksi nyt jo aika hyvin parantunut ja maitohampaan alkais jo muutenkin jo pikkuhiljaa irtoilemaan.

Oli meillä mukavaakin lomalla. Käytiin paikoissa, missä ei ennen oltu käyty. Meillä ei muuten koskaan ole suunnitelmia siitä, että mihin mennään tai ajetaan. Kerrankin heitettiin kolikkoa isommissa risteyksissä. Nyt kuunneltiin radiosta missä on aurinkoista.

Tässä kuvassa Halti ihailee merta.

Tässä on luun syönti kesken, lintuja pitää katsella välillä.