Hitto tullu näköjään pieni tauko kirjottelussa. Aina ei vaan jaksa, eikä tarvikaan jaksaa. Mattopyykillä ollaan viime viikoina käyty ja rankka fyysinen rasitus vie voimat useammaksi päiväksi.

Viime viikonloppuna kävin yksikseni Tampereella. Olin sellaisessa aivoverenkierohäiriöisille tarkoitetussa tapahtumassa. Itse tapahtuma oli antoisa. Oli mukavaa tavata muitakin saman kokemuksen omaavia ja nimenomaan suurinpiirtein samaa ikäluokkaa olevia. Nykyään työikäisten aivohalvaukset ovat hurjasti lisääntyneet.

Tapaaminen oli lauantaina. Menin jo perjantaina tuttavani luokse, jolta sain kahdeksi yöksi majapaikan. Ei näillä rahoilla mihinkään hotelliin mennä. Ja säästeliäänä tapauksena tein eväitä itselleni runsain mitoin. Osan toin vielä takaisin kotiinkin! =D

Perjantai ja lauantai-iltana oltiin vaan tuttavani kanssa. Rupateltiin niitä näitä. Oli mukavaa, kun sai vaan olla. Aina ei tarvitse pingottaa tai tehdä mitään erityistä. Yhden puolen litran sidukan nykäsin huiviin. Olis pitänyt juoda vaan pieni tölkki, oli vähän liikaa siinä isossa. Vuosi sitten olis varmaan nykästy kunnon kumarat. Mutta elämä on muuttunut niin paljon vuoden aikana. Nyt en tarvii enää kännejä, enkä kaipaakaan enää sellaista irrottelua.

Kotiintulomatkasta otin kaiken ilon irti. Kolmen tunnin ajomatkaan meni kuusi tuntia. Pysähtelin vähän väliä katselemaan paikkoja ja syömään jätskiä, vohvelia yms. Tässä vähän tunnelmia reissusta:

 

Näköalatorni ja sieltä näkymä.

 

Lauantain lounas, aivan mielettömän hyvää!!

 

Tämäkin herkku maistui taivaalliselta!

 

Tuli herkuteltua urakalla reissussa. En kuitenkaan ole unohtanut kuntoilua tai dieettiä. Haltin kanssa ollan käyty kunnon lenkkejä, olen aloittanut harjoittelemaan juoksemistakin. Kuntosali on ollut pari viikkoa kiinni, aukesi tänään. Täytyy päästä käymään tällä viikolla. Nyt olen tiukemmin seurannut ruokavaliotakin. Viimeksi vaa'alla käydessäni se näytti -2,3kg. Jeees!