Tuli turhan pitkä tauko kirjoittelussa, jäin vissiin lomalle. No en jääny, miel ois tehny kuitee. Aatelkaa, hotelliaamupalat loppuelämän, nom nom. Ja muutama ylimääränen kilo... pitäis nykysistäkin päästä eroon.

Loman jälkeen iski viikon mittanen masis, tai pidin miettimis viikon. Sen jälkeen en vaa saanu aikaseks kirjottaa. Ihan omaa saamattomuuttani. Nih.

Oon kovasti miettiny taas aivoinfarkti-juttuja. Mut nyt ei tartte enää yksin miettiä. Pistin homman toimimaan. Saan ilmeisesti vertaistuki-henkilön. Se ois kauheen kiva. Meilläpäin ei vaan ole kauheesti samanikäisiä, ni ilmeisesti hää on sit jostain kauempaa. Odotan mielenkiinnolla. =D

Halti se kasvaa kovaa vauhtia. Mutta ei, ei osaa vieläkään pyytää ulos. Jos ei kukaan tajua, että sitä pissattaa, ni hää lirittää huoletta sisään. Nice. Mutta emme luovuta vieläkään. Joskus menee päiviä, ettei tule pissit sisään ja öitäkin. Mut sitten taas. Hihnaan hää alkaa kyl jo onneks tottua. Enää ei mene karkuun, kun näkee, että otan hihnan esiin. Taitaa olla jo mukavaa päästä lenkille.

Meillä on pihalla iso tarha koirille. Olen nyt alkanut Haltiakin totuttaa tarhaan. Aluksi vähän kerrallaan sitä seuraillen. Tänään olivat jo reilun tunnin. Eikä Halti ollut milläskään. Leikkivät siellä Teddyn kanssa. Teddyllehän se on tuttua jo. Haltin kanssa varovasti, ettei tarhailusta tule vastenmielistä.

Nyt on lähettävä koirain kanssa ulos, ettei pääse vahinko yllättämään. =)